"Se on oikein", kirkui Imbozwi. "Tallaa heidän taikuutensa, oi Elefantti. Surmaa heidät, oi Musta kuningas; polta heidät, niinkuin he polttivat tukkani."
Nyt tunsin, että asia oli vakava, sillä Bausi silmäili jo ympärilleen kuin antaakseen sotilailleen murhakäskyn. Sanoin epätoivoissani:
"Oi kuningas, sinä mainitsit muuatta valkoista miestä, tietäjäin tietäjää, jonka nimi on Dogeetah ja joka paransi veitsellä sairautesi, ja nimitit häntä veljeksesi. Hyvä, hän on meidänkin veljemme, ja hänen kutsustaan tulimme sinua tervehtimään, sillä hänkin saapuu piakkoin tänne kohtaamaan meitä."
"Jos Dogeetah on ystävänne, silloin olette minunkin ystäviäni", Bausi vastasi, "sillä tässä massa hän hallitsee aivan niinkuin minäkin, sillä hänen verensä virtaa suonissani, samoinkuin minun vereni hänen suonissaan. Mutta te valehtelette. Dogeetah ei ole orjakauppiasten veli, hänen sydämensä on hyvä ja teidän paha. Sanotte, että hän tulee tänne teitä tapaamaan. Koska hän tulee? Sanokaa, ja jos se tapahtuu pian, niin minä pidätän käteni ja odotan hänen lausuntoaan teistä, ennenkuin pistän teidät kuoliaiksi, sillä jos hän puhuu teistä hyvää, niin teidän ei tarvitse kuolla."
Nyt minä epäröin, niinkuin oli luonnollistakin, siliä katsottuna Bausin kannalta, joka piti meitä orjakauppiaina, hän ei ollut vihainen syyttä. Etsiessäni aivoistani vastausta, jonka kuningas voisi hyväksyä ja joka ei paljastaisi meitä, näin hämmästyksekseni Mavovon astuvan kuninkaan eteen.
"Kuka sinä olet, ihminen?" Bausi kiljui.
"Olen soturi, oi kuningas, kuten naarmuni osoittavat", ja hän osoitti haavoja rinnassaan ja nenässään. "Olen sen kansan päämiehiä, josta sinun kansasi on saanut alkunsa, ja nimeni on Mavovo, Mavovo, joka olen valmis taistelemaan sinun tai kenen muun kanssa tahansa, jonka mainitset, ja tappamaan hänet tai sinut, jos niin haluat. Onko täällä joku, joka haluaa saada surmansa?"
Ei kukaan vastannut, sillä tuo leveärintainen zulu oli kauhistuttavan näköinen.
"Olen myöskin tietäjä", Mavovo jatkoi, "yksi suurimpia tietäjiä, jotka osaavat avata 'Etäisyyden portit' ja lukea, mitä on kätkettynä tulevaisuuden kohtuun. Sentähden tahdon vastata kysymyksiin, jotka teit herralleni Macumazanalle, tuolle suurelle ja viisaalle valkoiselle miehelle, jota palvelen siitä syystä, että olemme sotineet yhdessä monessa taistelussa. Niin, minä olen hänen suunsa, minä vastaan. Valkoinen mies Dogeetah, joka on veriveljesi ja jonka sana on mazitu-kansan keskuudessa kuin sinun sanasi, saapuu tänne auringonlaskun aikaan toisena päivänä tästä lukien. Olen puhunut."
Bausi katsahti minuun kysyvästi.