— Tulen pyytämään sinulta apua, sanoi nuorukainen samassa.
— Mistä on kysymys? sanoi Janek.
— Helmistä, sanoi nuorukainen heti, kuinka parhaiten saisin tietää, mistä ne saat?
— Puhutpa kiertelemättä, sanoi Janek.
— Tosin käyn suoraan asiaan, mutta en tiedä muuta neuvoa.
— Mikä on nimesi, kysyi Janek.
— Saleb, sanoi vieras, ja molemmat vaikenivat hetkisen.
Janek katsoi vierasta pitkään ja tutkivasti, ja kun hän aikoi puhua, oli hänen äänensä entistä ystävällisempi.
— Miksi olet niin kärkäs tietämään salaisuutta, sanoi hän. Uneksutko rikkauksista?
— En, sanoi vieras, uneksin kahdesta nauravasta silmästä. Sitäpaitsi sanon sinulle, jatkoi hän samaan hengenvetoon, vaikka se onkin suuri synti, jota en saisi kertoa, sanon sinulle, että olen puhutellut häntä, hänen isänsä puutarha-aidan läpi, ja hän on samaa mieltä kuin minäkin, että meidän on mentävä naimisiin.