KALLE (kurkistaa ikkunasta sisälle). Kuinka puuro joutuu?
MANU. Hyvin, mutta tulee niin kovaa, ettei upottaisi, vaikka hevonen päällä seisoisi. (Hämmentää voimainsa takaa.)
KALLE. Lyö vettä sekaan, että löysenee.
MANU. Eikös siihen pitäisi panna maitoakin?
KALLE. Mistä sitä panee? Tuota — tarkoitan — että tuleehan riisiryyneistä valkoista muutenkin. Vai mitä sinä luulet?
MANU. Enhän minä tiedä, mutta kyllä Reeta pani aina maitoakin.
KALLE. Ne naiset ovat aina sellaisia tuhlareita. Näytetään niille nyt, että saa sitä hyvää vähemmälläkin. (Poistuu.)
MANU. Niin kyllä, kun taitaa. (Panee vettä pataan.) Mikähän ihmeellinen soppa tästä mahtaa tulla?
KALLE (tulee puita sylissä). Pane vain runsaasti puita hellaan, että joutuu. Tässä on.
MANU. Kyllä pannaan. (Lisää puita.)