Erosimme lauantaiaamuna puistossa paraimpina ystävinä — nyt jo oli käynyt tavalliseksi, että hän kohdatessamme ja erotessamme ojensi minulle kätensä, ja myöskin hän teki samoin lausuen ystävällisesti: illalla tapaamme!
Kuudenajoissa, kuten joka lauantai-ilta, otin kirjan ja lähdin kapteeninrouvalle tekemään tavallisia viikkotilejä — silloin sain sanan, ettei kapteeninrouvalla ollut aikaa tänään.
"Eikö aikaa?" huudahtin hämmästyneenä.
"Ei — ei tänään."
En voinut käsittää, mikä täällä Siltalassa oli niin äkkiä vienyt hänen aikansa, ettei hän ennättänyt tarkastaa kirjanpitoa, jota hän ei laiminlyönyt kiireimpänä kesäaikanakaan, jolloin hänellä oli vieraita ja seuraa, ja minä läksin takaisin asunnolleni, missä minä varmasti uskoen että sisäpiika oli käsittänyt väärin emäntänsä tarkotuksen tai että tämä pian muuttaisi mieltään, kuljin edestakaisin odottaen kutsua. Muttei yhdeksältäkään vielä kuulunut kutsua.
Silloin juohtui mieleeni, että oli ollut puheena lähteä sunnuntaiaamuna taas järvelle. Minun täytyi siis saada lähempiä määräyksiä ja lähdin sentähden uudelleen päärakennukselle kuullakseni lähtisimmekö ja milloinka lähtisimme. Mutta sisäpiika selvitti lyhyesti, että kapteeninrouva aikoi pysyä huomenna kotosalla.
Kun käännyin takaisin kartanolta, tapasin Liinan kuutamossa ja muistaen että olin luvannut ottaa hänet joskus mukaan kalalle, sanoin hänelle, että jos häntä halutti, niin saatoimme huomenna lähteä.
"Vai niin — alan taas minäkin kelvata!" Se oli olevinaan leikkiä, mutta tuntui minusta sittenkin vastenmieliseltä. Teki mieleni kieltäytyä, mutta luvattu kuin luvattu.
Hyvin ikävä matka siitä tulikin. Vaikka kuinkakin koetin muuttaa keskustelun aihetta, palasi hän kuitenkin aina omiin pikku harrastuksiinsa — joista tärkein näyttää olevan saada kapteeninrouva alenemaan ja hän itse ylenemään silmissäni: kapteeninrouva kyllä oli hyvillään vaikka kuinkakin moni mies liehisi ja ihailisi häntä, muttei silti tarvitse olla tyhmä häntä toivoakseen — tuollainen ylpeä "pahus" katsoo kyllä kenen ottaa.
"Sen kai jokainen tyttö tekee", keskeytin minä.