»Kuulin Will-sedän sanovan Philille ja Kittylle.»
»Kitty on siis myös talossa?»
»Hän ja Phil ovat olleet ratsastamassa melkein koko päivän ja tulivat kotiin hetki sitten. He juttelivat vieraan kanssa juuri minun lähtiessäni sinua vastaan.»
Phil ja Kitty olivat parhaillaan tulossa hevostensa luo, jotka seisoivat veräjän vieressä, Patchesin ja Billyn ratsastaessa pihaan.
Poika hypähti satulasta, jätti hevosensa toisten hoidettavaksi ja juoksi sisälle kertoakseen Stella-tädille Patchesin tulleen. Pikku Billyn suurin suru oli, ettei hän vielä ollut tarpeeksi pitkä satuloidakseen ja riisuakseen hevosensa. Kartanon miehillä oli tapana pitää huolta siitä, että hänen hevosensa aamulla satuloitiin ja illalla riisuttiin ja vietiin talliin.
Patches pysähdytti hevosensa ja tervehti ystäviään istuen yhä satulassa. »Ette suinkaan ole lähdössä?» hän sanoi Kittylle kuin moittien. »En ole tavannut teitä kokonaiseen viikkoon. Phil ei tee kauniisti käyttäessään tilaisuutta hyväkseen ja lähettäessään minut yksinäni jonnekin sillä aikaa, kun itse ratsastaa teidän seurassanne maita mantereita.»
He hymyilivät hänelle hänen istuessaan oriin selässä hattu kädessä ja silmäillen heidän kohotettuja kasvojaan hyväntahtoisesti kuin ainakin vanhempi veli.
Patches huomasi, että Kittyn silmät loistivat ilosta ja että Philin silmissä oli vallaton väike.
»Minun täytyy lähteä, Patches», sanoi tyttö. »Minun olisi pitänyt lähteä jo kaksi tuntia sitten, mutta minulla oli niin hauskaa, että aika kului huomaamattani.»
»Olemme saaneet vieraan», selitti Phil katsahtaen Patchesiin ja sulkien toisen silmänsä — sen, jota Kitty ei saattanut nähdä. »Hienon vieraan, totta toisen kerran. Minä lainaan sinulle puhtaan paidan illalliseksi, siinä tapauksessa nimittäin, että äiti päästää sinut samaan pöytään kuin hänet.»