Patches pudisti päätään: »Mistäpä minä sen tietäisin, kumppani», ja kääntyi hevoseensa päin.
Koko päivän Phil pysytteli yksinään, puhutellen tovereitaan vain silloin, kun hänen oli pakko ja silloinkin mahdollisimman lyhyesti. Illalla hän lähti toisten seurasta heti syötyään illallisensa ja Patches kuuli hänen painuvan vuoteelleen kauan sen jälkeen, kun toiset jo olivat vaipuneet uneen. Ja seuraavana päivänä, kun raskain työ, karjan lastaaminen rautatievaunuihin suoritettiin, oli Phil niin muuttunut, että jolleivät miehet olisi olleet hänen vanhoja ystäviään ja tovereitaan, olisivat he varmasti nousseet kapinaan vaativaista päällysmiestään vastaan.
Ilta oli jo kulunut pitkälle, kun viimeinen eläin oli saatu junaan.
Curlyn ja Bobin oli määrä seurata karjan mukana. Toisten tuli jäädä
Skull Valleyhin seuraavaan aamuun hajaantuakseen sitten eri suunnille
koteihinsa. Phil ilmoitti lähtevänsä kotimatkalle vielä samana iltana.
»Sinä voit palata johonkin aikaan huomenna, Patches», virkkoi Phil lyhyesti hyvästeltyään miehiä, joiden kanssa oli elänyt hyvässä toveruudessa karjankierroksen pitkät viikot. Hän nykäisi puhuessaan hevostaan suitsista.
Risti-Kolmion päällysmies oli jo ehtinyt kappaleen matkaa tovereittensa luota, kun Patches saavutti hänet, »Saanko ratsastaa kanssasi Risti-Kolmioon jo tänä iltana, Phil?» hän kysyi tyynesti.
Phil pysähdytti hevosensa ja katsoi ystäväänsä hetkisen vastaamatta hänen kysymykseensä. Sitten hän sanoi ystävällisemmällä äänellä kuin näinä päivinä oli käyttänyt: »Sinun olisi parempi jäädä tänne poikien kanssa ja nukkua yösi rauhassa, Patches. Levosta ei karjankierroksen aikana ole ollut puhettakaan, eivätkä eilinen ja tämä päivä olleet niinkään helppoja. Lastaaminen on kauheata silloinkin, kun kaikki ovat hyvällä tuulella», hän lisäsi lyhyesti naurahtaen.
»Jos sallit, niin tulen kernaasti mukaasi», sanoi Patches yksinkertaisesti.
»Mutta hevosesi on yhtä väsynyt kuin sinäkin», intti Phil.
»Minähän ratsastan Muukalaisella», vastasi Patches.
Siihen Phil sanoi päättävästi: »Siis matkaan.»