»Miksi olisin osoittanut? Sinä et ole lapsi. Minä olin ystävieni seurassa. Olisit voinut tulla luoksemme, jos sinulla oli siihen halua. Olisin kernaasti esittänyt sinut herra ja rouva Manningille.»
»Kiitos, mutta minua ei huvita esittää ihme-elävää ihmisille, jotka eivät vähääkään välitä minusta muulloin kuin silloin, kun teen temppuja, jotka heitä huvittavat.»
»Hyvä, Phil», vastasi tyttö kylmästi. »Jos sinusta tuntuu siltä, niin en tosiaan halua esitellä sinua ystävilleni. He ovat aivan yhtä hyväntahtoisia ja sydämellisiä kuin sinäkin. En tahdo vaivata heitä kenelläkään, joka ei heistä pidä.»
Kitty oli vihainen, ja täydellä syyllä. Mutta niin vihainen kuin olikin, hän tunsi syvää myötätuntoa miestä kohtaan, jonka katkeruus kuten hän hyvin tiesi — aiheutui vain hänen rakkaudestaan. Ja Phil tiesi, että hän nyt oli menettänyt Kittyn — että Kittyn ystävät olivat riistäneet hänen unelmansa.
»Luulen», virkkoi hän hetkisen vaiettuaan, »että minun on parasta lähteä takaisin karjakartanoon, mihin kuulun. Tänne en sovi.»
Hänen äänensä toivottomuus koski tyttöön, mutta hän tunsi, ettei olisi oikein yrittää rohkaista Philiä. Tämä päivä, jonka hän oli viettänyt kaupunkilaisystäviensä seurassa, ja kaikki ne muistot, jotka hänen keskustellessaan rouva Manningin kanssa olivat uudelleen heränneet eloon, saivat hänet vakuuttuneeksi siitä, että se elämä, johon Phil kuului, ei ajan mittaan voisi tyydyttää häntä.
Kun hän ei vastannut, jatkoi Phil katkerasti: »Huomasin, etteivät hienot ystäväsi vieneet aivan kokonaan sinun päivääsi. Sinullahan oli aikaa pieneen kahdenkeskiseen keskusteluun Honourable Patchesin kanssa.»
Nyt Kitty vihastui toden teolla. »Unohdat asemasi, Phil», vastasi hän kylmän arvokkaasti. »Niin kauan kuin arvostelet ystäviäni kuten äsken arvostelit, ja puhut tuohon sävyyn herra Patchesista, luulen tosiaan, että olet oikeassa sanoessasi kuuluvasi karjakartanoon. Tuossa herra ja rouva Manning tulevat. Hyvästi!» Hän taivutti päätään ja jätti Philin.
Hetkisen Phil seisoi kuin kivettyneenä — sitten hän vaistomaisesti kääntyi lähteäkseen hotellista.
Oli jo aamuyö, kun Patches heräsi siihen, että joku liikkui keittiössä. Hetkisen hän kuunteli, mutta nousi sitten vuoteestaan ja hiipi keittiön ovelle yllättääkseen öisen vieraan.