Rovasti ja rouva Baldwin istuivat ystävineen Risti-Kolmion pihamaalla viettäen kaikessa rauhassa sunnuntai-iltapäivää, kun pikku Billy ja Reidin pojat yht'äkkiä kovalla touhulla törmäsivät pihalle. Rynnäten täyttä vauhtia pähkinäpuiden alla istuvaa rauhallista ryhmää kohti keskeyttivät pojat vanhempiensa keskustelun huutaen täyttä kurkkua: »Patches on tullut takaisin! Patches on tullut takaisin! Nick Cambert on hänen kanssaan — ja Yavapai Joe!»
Jim Reid hypähti seisaalleen. Mutta Rovasti jäi rauhallisena istumaan ja vilkaisten ystäväänsä veitikka silmäkulmassaan hän sanoi pojille muka toruen: »Mitä lorua te puhutte, lapset! Ettekö tiedä, että hevosvaras Patches varmasti varoo näyttäytymästä Williamson Valleyssa! Te olette nähneet unta — siinä kaikki. Tai kenties te yritätte puijata meitä!»
»Ihan totta, se on Patches, Will-setä», huusi pikku Billy.
»Me näimme hänen tulevan aitauksesta», sanoi Jimmy Reid.
»Minä näin hänet ensin», huusi toinen pojista.
»Minä myöskin», säesti nuorin.
Jim Reid seisoi katsellen aitausta kohden. »He ovat oikeassa, Will», sanoi hän hiljaa. »Tuolla he tulevat.»
Ratsastajien saapuessa pihamaalle mutisi Jim Reid jotakin partaansa, ja
Rovasti hymyili itsekseen.
Jono pysähtyi hevosten osoittaessa vastenmielisyyttään Reidin autoa kohtaan, joka seisoi pihamaalla, ja Patches laskeutui jäykästi hevosen selästä. Nostaen kohteliaasti hattuaan hän sanoi Rovastille: »Tulin tuomaan takaisin teidän hevosenne. Olen teille hyvin kiitollinen. Toivottavasti huomaatte sen olevan hyvässä kunnossa.»
Jim Reid toisti sen, minkä äsken oli mutissut partaansa.