»Älä, Nick, älä Herran tähden lyö! En tarkoittanut pahaa! Päästä minut tällä kertaa, tee se, Nick.»
»Tule tänne! Saat totisesti maistaa ruoskaa ja tiedät ansainneesi sen.
Tule tänne, sanon minä!»
Mies parka otti pari askelta isäntäänsä kohden, jonka raaka voima pakotti hänet tottelemaan, sitten hän pysähtyi ja kääntyi puolittain kuin paetakseen. Mutta uhkaava ääni pysähdytti hänet.
»Tule tänne!»
Vaikeroiden ja rukoillen isäntäänsä katkonaisin, epäselvin sanoin kääntyi Joe jälleen häneen päin.
Mutta ratkaisevalla hetkellä keskeytti rauhallinen, hillitty ääni vastenmielisen kohtauksen.
»Pyydän anteeksi, herra Cambert!»
Kiroten hämmästyksestä Nick pyörähti Patchesiin päin, joka rauhallisesti astui häntä kohden.
»Mitä teillä on tekemistä täällä?» kysyi Nick, hänen uhrinsa livahtaessa hevosensa luo ja tuijottaessa tulijaan sanomattoman ällistyksen vallassa.
»Tulin juomaan», vastasi Patches tyynesti. »Mainiota vettä, eikö olekin? Ja päivä on helteinen — raikas juoma tekee totisesti hyvää.»