"En luule sitä vaikeaksi."
Mennessänsä hän kumartui äitinsä ylitse ja kuiskasi:
"Täällä oo paljon kuormia joiden osoitelaudoissa on luettavana: 'Tavaraa Maraucourtista' ja niiden alla: 'Vulfran Paindavoine'; viinitynnyreille levitetyissä kangaspeitteissä on luettavana samaa."
"Sehän ei ole kummallista."
"Minua kummastuttaa se että näen niitä nimiä niin usein."
Toinen luku.
Palatessansa Palikarinsa luokse, näki Perrine aasin pistäneen päänsä syvälle heinäkuormaan ja pureskelevan maukasta ravintoaan yhtä rauhallisesti kuin tallissa heinähinkalonsa luona.
"Oletteko antanut sen syödä heiniä?" hän huudahti.
"No sen vakuutan."
"Entä jos ajaja suuttuu?"