"Mikä häntä vaivaa?"
Rosalie vastasi itse:
"Käteni on murskaantunut."
Hän oli kalmankalpea ja hänen värittömät huulensa värisivät; veri tippui loukatusta kädestä lattialle.
Lähemmin kättä tutkiessa huomattiin kuitenkin että hän oli loukannut ainoastaan kaksi sormea ja niistäkin vaan toinen oli murskautunut tahi pahasti litistynyt.
Silloin Puupietari, joka alussa oli osoittanut sääliä, joutui vallan raivoihinsa ja rupesi torumaan Rosalien kumppaneita.
"Pois tieltä! Takaisin työhön? Onko tuokin nyt mikä melun aihe?"
"Eikö ollut silloinkaan melun syytä, kun teiltä jalka särkyi?" kuului joukosta mumiseva ääni.
Ukko katseli tutkivasti ympärilleen saadaksensa selvää ken rohkeni lausua nuo röyhkeät sanat, mutta hänen oli mahdoton tiheästä joukosta löytää syyllistä. Silloin hän huusi vielä kovemmin:
"Korjatkaa luunne kaikki!"