"En milloinkaan ennen."
Perrine jatkoi etsimistänsä ja äkkiä huudahti vähäisen.
"Joko löysit?"
"Niin luulen."
"Etsi sitten otsakirjotukset: Linen, hemp, jute, sacks, twine."
"Mutta, herra, osaattehan itsekin englannin kieltä", huudahti Perrine tahtomatta.
"Viisi tahi kuusi ammattisanaa, siinä paha kyllä kaikki."
Löydettyään sanat Perrine rupesi kääntämään hitaasti, alinomaa korjaten ja toistaen lauseet. Viimein hän joutui vallan epätoivoon ja tuskan hiki nousi hänen otsalleen, vaikka herra Vulfran koko ajan rohkaisi häntä virkkaen:
"Hyvä on, ymmärrän, jatka vaan."
Ja hän alkoi uudestaan kovemmalla äänellä, mikäli työmiesten vasarain kalkutukset uhkasivat tukehuttaa kaikki muut äänet.