"Ei, mutta ehkä tahdotte neuvoa minulle…"
Jokainen riensi antamaan hänelle neuvoja, jotka olivat niin sekavia ja ristiriitaisia kuin mahdollista, kunnes Grain de Sel äkkiä heidät keskeytti.
"Jos tahdot eksyä Parisissa", hän lausui, "niin kuuntele vaan heitä. Näin sinun pitää tehdä: mene paikallisjunalla Chapelle Nordin assmalle, siellä on Amiensin tie ihan edessäsi eikä sinun tarvitse muuta kuin seurata sitä ja silloin kyllä tulet toimeen oppaallasi. Lippn ei maksa kuin kuusi sousta. Milloin aiot lähteä?"
"Nyt heti; lupasin äidilleni lähteä heti."
"Sinun tulee totella äitisi käskyä", lausui Markiisitar. "Lähde siis, mutta anna minun ensin syleillä sinua; sinä olet kunnon tyttö."
Toiset pudistivat hänen kättänsä.
Sitten heidän piti lähteä kirkkomaalta, mutta Perrine siinä hieman epäili ja kääntyi haudalle päin, joka hänen juuri oli jättäminen; silloin Markiisitar, arvaten hänen aikomuksensa, joutuun keskeytti:
"Koska sinon pitää lähteä, niin on sinun paras matkustaa heti."
"Niin lähde heti", kehoitti Grain de Selkin.
Perrine jätti heidät kaikki hyvästi kiitollisesti puristaen heidän kättänsä ja sitten hän meni joutuun ikään kuin peljäten jotakin.