"On kyllä:"
"Kuinka niin?"
"Mutta ei teitä varten. Siellä on rauhatonta noiden linnoitusten luona. Onko teillä miehiä seurassanne, rotevia miehiä, jotka eivä kammoksu puukoniskuja. Minä tarkoitan sekä antaa että saada niitä?"
"Meitä ei ole kuin äiti ja minä, ja äiti on sairas."
"Ja pidättekö aasistanne?"
"Hyvin paljon."
"No niin. Huomenna olisi aasinne sieltä varastettu. Se on vaan alkua ja sitten saisitte nähdä mitä seuraa. Se ei ole niinkään hauskaa. Uskokaa minua; Gras Double teille sen sanoo."
"Onko tuo oikein totta?"
"Hitto vie! Tottako? Huomaan ettette ole milloinkaan ennen ollut
Parisissa."
"En milloinkaan!"