Ystävät ja vihamiehet, minä olen rehellinen mie, vaikka olenkin tukastani halvattu. Minä olen kulkuripoika, olen nähnyt ja kokenut enemmän kuin yksikään teistä. Olen katsellut kiikarin kumpaankin päähän, mutta sittemmin omantuntoni pakotuksesta kääntänyt kiikarin. Missä olen syntynyt? Sitä ette voi sanoa. Minä olen syntynyt Alivierun avannossa, jonne äitini pyykkimatkallaan lyhistyi ja josta meidät reippaina ja iloisina korkean esivallan ja kiiltävänappisen kruunun voimalla ylös autettiin.

Pitkillä matkoillani olen tutkinut lakkoja ja niitten merkitystä.
Olen kulkenut stipendiaattina Amerikassa, Englannissa, Saksassa, St.
Helenassa, Torniossa, Pietarissa, Pihtiputaalla, Kakolassa y.m.
Periaatteelliselta kannalta olen itse ollut viikkokausia syömälakossa.
Selvityksen vuoksi mainittakoon, etten ole porvari enkä sosialisti.

Mieltäkiinnittävimpiä lakkoja tapasin Kuperkeikan Mykkärässä. Se oli omituinen paikka. Köyhyyttä siellä oli, mutta sittenkin ihmiset tyytyväisinä nieleskelivät ilmaa ja iloitsivat kosteudesta. Ihmiset siellä olivat enimmäkseen niin laihoja, että heidän täytyi kahdesti tulla ovesta sisään, ennenkuin heitä hyväsilmäinenkään eroitti. Säästäväisiä olivat senpuolen ihmiset, he kun panivat kellonsakin yöllä seisomaan, jottei rattaat turhanpäiten kuluisi j.n.e.

Arvoisat naamalliset ja jossakin määrin myös arvoisat naamattomat!

Mainitsemani Kuperkeikan Mykkärä on lakkojen herttainen yhteiskunta. Pari sanaa siis muutamista harvinaisemmista lakoista, joita ei muualla ole ja joista ette tekään, uskonma, tiedä. Äsken pitivät yhteiskunnan työttömät kokouksen, johon oli saapunut suuri joukko järjestymättömiäkin työttömiä. Keskusteltiin pääasiassa siitä, mitenkä voitaisiin pakottaa Venäjän ja Suomen porvarit ja sosialistit antamaan työtä, jota pidettiin välttämättömänä lakon tekemiseksi, joka taas pidettiin välttämättömänä aikaansa seuraavalle miehelle ja naiselle. Lopuksi "ylös"-huuto vapaudelle ja "alas"-huuto veljeydelle. Laulettiin "Porsaita äidin oomme kaikki".

Saman päivän iltana pidettiin tavanmukainen iltakokous, jossa keskusteltiin, mihin toimenpiteisiin olisi, ryhdyttävä oluttulvan ja limonaadin — hokmannia ei Mykkärässä kahteentoista vuoteen saa — estämiseksi. Puheenvuoroja ei käytetty, vaan kaikki puhuivat yhtä aikaa tai olivat muuten suustaan kiinni. Yhteiseksi päätökseksi tuli, että juomalla on koetettava saada tulva estymään. Kukin läsnäolija lupasi vaimoineen ja lapsineen tehdä parastaan.

Yhteiskunnan kuppariammatin harjoittajat olivat kutsutut kokoon "pyykkihuoneelle" yhdistyksen perustamista varten. Sisko Liisa Iilimadon ehdotuksesta puolustivat useat liittymistä työttömäin yhdistykseen. Toiselta puolen sitä jyrkästi vastustettiin. Kiihkeän äänestyksen jälkeen päätettiin pysyä puolueettomina sekä lausua ilmestymästä lakanneen sanomalehden kautta julkinen vastalause ja paheksuminen sen johdosta, että sosialidemokratit ovat muualla maailmassa ottaneet kupparien ammattia loukkaavan nimityksen "verenimijät" tahalliseksi haukkumasanaksi porvareista puhuessa. Keskusteltiin sitte myös lakosta ja uudesta palkkajärjestelmästä. Puolustettiin maksua sarviluvun mukaan, vaan toiselta puolen väitettiin tuntipalkkajärjestelmää paremmaksi. Jälkimäinen järjestelmä pääsi 7 tuntia kestäneen keskustelun jälkeen voitolle.

Renkien kokouksessa päätettiin lähettää valtiopäiville sellainen toivomus eli "velikysymys", että ensi vuoden allakkaan päätettäisiin lisätä niin paljon kuin mahdollista pyhäpäiviä, ja että palkkoja on sateisten ilmojen takia tuntuvasti koroitettava. Pyhätyö on ehdottomasti lain kautta kiellettävä. Hevosille, eritoten valakoille määrättäköön alin ruokamäärä, joka niille on annettava pyhäpäivän edellisenä päivänä klo 2 i.p. Vapaamaanantain sattuessa saakoot elukat myös kärsiä yhtä hyvin kuin hoitajatkin, sillä sellaiset maanantait ovat tavallisesti hyvin rasittavia, eikä kellään saa olla mitään erioikeuksia. Toivomuksena päätettiin lausua, että lainlaadinnan kehitys kävisi siihen suuntaan, että lopuksi tulisi olemaan "aina pyhä, aina kesä ja hyvät palkat".

Piikojen kokouksessa päätettiin tehdä lakko ja laatia uusi palkkatariffi. Kuukausipalkka katsottiin vanhanaikuiseksi, jonka vuoksi päätettiin asettaa toimikunta laatimaan uutta tariffia palvelijattarien töistä kappaletyön (perunan, lihapullan y.m.) perustuksella. Työnantajat eivät saa vaatia aamukahviansa ennen 10 aamulla. Jos he sitä vaativat, on siitä maksettava 50 prosentin korotus. Hyväksyttiin myös ponsi, että lailla määrättäisiin muutamia tunteja päivässä tuttavien kohtaamista varten ja ystäville kyökissä sillä aikaa vapaa ylöspito silakka-peruna-lanttulooran kanssa. Korvia kirvelevä "hyvä"-huuto todisti, että päätös oli yksimielinen. Lopuksi mainitsen naimislakon, nuuska- ja mällilakon ja syömälakon, jotka kaikki ovat saaneet runsaan kannatuksen. Syömälakosta on ollut ainoastaan pari sellaista seurausta, että lakkolaiset ovat kuolleet heti paikalla kun henki on lähtenyt.

Perunankuorien uudestiviljeleminen.