Vappu: "Kyllä nyt suoraan pidetään!"
Reeta: "Elämästä puhutte!"
Riikka: "Kunhan mennään niin pitkälle kuin päästään, niin sitte uskotaan."
Sanna: "Niinhän se jäniskin tekee: Se menee koiran edessä minkä jaksaa ja sitte pistää päänsä pensaaseen."
Sanna otti kärisevän kalansa pois hiilten päältä.
"Mitäs täällä muuta on — kerta kuolla syntyneen… Mutta katsoppa kun tuosta kalasta tuli kaunis. Se on kuin sämpylä! Noin itsestään halkeilee."
Auno näytti omaa kalavarrastaan.
"No ei tuokaan ole pahempi."
Sanna: "Ompahan savustuneempi kuin minun. Pidit liekin päällä, niin savustui. Minä paistoin aivan hiilillä, niin tuli valkea… Mutta tuo Riikan kala on musta kuin korppi. Voi sinua, miksi korvennit!"
Riikka: "Mustathan me olemme itsekin."