Katrilla sekausivat ajatukset, ajatteli, että "miten mahtaa olla? Onhan äiti sanonut, että se on sama Jumala rikkailla, kuin köyhilläkin. Miksi se ei meille anna kirjojaan?" Ja siihen se kysymys kuitenkin jäi, kun Saara kysyi:
"Onko siellä kirkossa niitä Jumalan kirjoja?"
Kerttu: "On kai."
Katri: "Onko se kirkko miten suuri?"…
Kerttu: "Enhän minä ole nähnyt."
Vappu: "Minäpä näin kerran unissani."
Sanna uteliaana:
"Minkälainen se sitte oli?"
Vappu: "Suuri se oli. Se oli niin suuri, kuin tästä tuonne järven yli. Korkea se oli, ja siellä oli ihmisiä niin ihmeesti. Puhtaita ne olivat. Ne lukivat ja veisasivat."
Sanna: "Olivatko vielä puhtaampia, kuin isä ja äiti?"