Lehmät tulivat kotiin. Mutta kovin oudostellen ne turvat maassa kävelivät aukeata paloa, jossa sieltä täältä kitkahteli savua kytevästä lahokannosta tai muuraismättäästä. Kävelivät ristin rastin. Viimein kokoutuivat talon paikalle ja rupesivat suun täydeltä haikeasti ammomaan, rönkyivät pitkät henkäjäkset ja oikein ruumiin voimasta.
Siitä heräsivät tytöt, pyyhkäsivät univeden suupielestään ja hyppäsivät seisalleen.
Sanna: "Minä nukuin aivan siki."
Vappu: "Aivan henkihieverinä minäkin nukuin."
Riikka: "Marttapa tuo nukkuu vieläkin."
Auno: "Antaa nukkua."
Reeta: "Mutta mihinkäs lypsämme lehmät?"
Kerttu: "Ei auta mun, täytyy lähteä metsään tekemään tuohiropehia."
Auno: "Aivan totta, niistähän saamme maitoastioita."
Sanna: "Ja puhtaita!"