Auno: "Mihin se veitsi tuli, lähdemme tuohiperiin?"
Reeta: "Tuossa se on kivellä."
Vappu: "Jäi toki tuo kirves ja puukko sitä lyytä palamatta, kun otettiin ne mukaan tuonne viertoretkelle. Muuten ei olisi kynttä karkeampaa koko päntyeellä."
* * * * *
Metsästä tulivat tytöt ja tuohiropeita oli toistakymmentä.
Reeta, Auno, Sanna, Riikka ja Katri rupesivat lehmiä lypsämään.
Ystävällisesti nuoleksivat lehmät lypsäjiään, loiskauttivatpa joskus karkealla kielellään arkoja palohaavojakin, josta tytöt kipeästi hiivistivät, mutta eivät sitä voineet kieltää lehmiltä.
Kerttu teki yhdestä ropeesta siivilän siten, että keskelle pohjaa leikkasi pyöreän reiän ja siihen pisti havunkerkistä tukon. Se pantiin toisen päälle ja siihen kaadettiin maito, että se juoksi sen havutukon läpi ropeeseen ja siten, puhdistui maito.
Sitte he joivat lämmintä maitoa minkä jaksoivat.
Mutta tähteeksi jäi viisi isoa rovetta maitoa täyteen, jotka he kantoivat metsän rannakseen kuusen juureen ja kuusen koskuella peittivät, ettei karise roskia.