Sitä ei kauan kestänyt. Näkivät että Reeta hommaantuu järvelle. Silloin he hyppäsivät, kuin pulmuset pälvestä ja pyrkivät veneeseen, jota Reeta työnti maalta vesille.
Reeta: "No mitä ne nyt siihen? No eipä muuta, kuin koko sompajoukko latjautuu. Kas nyt! päitä ketrottaa, kuin lammaslastissa."
Vene oli kerinnyt noin viisikymmentä syltä rannasta. Reeta heitti soudannan ja itsekseen liukui vene tyynellä järven pinnalla.
Kerttu: "Mihin sitä mennään?"
Reeta: "Johonkipa sitä nyt mennään."
Sanna kuikisti veneen laidalta.
— "Onko tuolla noin syvässä pohja, kuin nuo pilvet näkyvät?"
Katri: "Missä?"
Sanna osotti sormellaan järveen:
— "Tuolla!"