Isäntä otti kirveen Kertulta, katseli sen terää. "Voi, voi kun on tylsä kirves! Ei tämä ole salvajan kirveen näköinen: on hioa nyljytetty aivan herneen palolle. Salvajan kirves pitää olla terävä kuin partaveitsi."
Sanna: "Mistäpä tuli suoli köyhän makkaraan!"
Isäntä: "Tahkomalla vaan. Kun tuotte meidän tahkon selkään, niin lähtee tauti kirveestänne."
Isäntä rupesi veistämään.
"Ei, ei tällä lähde lastu."
Auno ojenti kirvestään.
"Olisiko tämä parempi?"
Isäntä: "On tämä vähän niepseämpi. No eipä paljon ole väliksi… No kyllä tästä sentään saadaan… Tuokaapa hyvä punontainen ja pikkuinen, tuommoinen sormen pään kokoinen lyijypalanen…"
Sanna toi näpissään lyijykappaleen.
"Tämmöinenkö?"