Kerttu virkkoi: "Luulimme olevan näitä rakennusaineita liiaksikin, mutta rippeet ovat jäljellä."
Auno: "Tarkkaan turkki tilkkunsa vetää, saunan kiukoa kivensä, sanoo sananlasku. Mutta hyvä kun piisasi."
Sanna: "Mistäs multimuksia ja niskapuita pannaan?"
Vappu: "Metsässä tuolla seisoo monta semmoista puuta."
Katri: "Mutta ne eivät tulokkaan nyt niin luikona kuin hirret keväällä."
Riikka: "Yksi kerralla kannetaan tahi vedetään kelkalla, kun on vielä paikoin luntakin."
Kerttu: "Mutta riihi meillä on ensimmäinen tehtävä. Kirkkaanapa selviää tuo laiho lumen alta. Jos Jumalasta on myötiä niin kuukauden kolmisen perästä on mitä panna riiheen."
Vappu: "Leivältä paistaa silloin tuo kantoinen rinne."
Sanna: "Ompa tuossa laihon aitavieressä tuo tumma kuusikkosylvö, tuo antaa mielellään riihen. Tuommoiset mankilakuuset rupeavat kärttämättä riiheksi."
Vappu: "Ja tuota, tuota — Matti Möykkysen sanaan — me osaammekin tehdä salvoksen, tuota, tuota."