Reeta: "Olemme kaikki."
Rovasti: "No lähtekää nyt kirkkoon, siellä koetetaan lukuanne."
Ja sen sanottuaan lähti rovasti astua vötöstämään.
Kerttu katsahti Marttaan.
— Entäs tuo Martta?
Auno: "Antaa sen nukkua tuossa."
Kirkkoon astui rovasti ja tytöt rientivät perässä.
Tulla suhittivat kaikki muutkin ihmiset penkkiin, mutta tytöt jäivät seisomaan seinää vasten. Siinä he hartiat kumarassa, syvä ynseys kasvoissa, allapäin seisoivat ja huivinsa nurkkaa purivat. Riikan kasvot olivat synkän näköiset, kylmiä syrjäsilmäyksiä vierähteli tähtäilevään joukkoon.
Rovasti katseli kirjojaan. Suntio istui penkin korvassa. Hiljaista puheen sipinää ja naurun tirskettä alkoi kuulua joukosta.
Silloin Riikka oikaisi itsensä; lähti kävelemään ovea kohti, että silta jytisi ja hameen helmat heilahtivat oven poskeen.