"Ai, ai, täällä on kaksi keihästä, aika salkoa! Kyllä karvastelemaan käypi karhun masmaloa, kun tuolla kuhauttaa!"
Kerttu: "Tuo minulle toinen niitä keihäitä."
Auno käveli Kertun luokse kaksi keihästä kädessä; ojenti toisen
Kertulle.
— Tässä on aika väkipuukko!… Saara saakoon tämän kirveen; minä pidän keihään…
Kerttu: "No hyvä! Mutta ovatko puukot kaikilla mukana?"
Jokainen koetteli tuppiaan lonkaltaan ja virkkoivat: "Mukana on!"
Riikka vielä jatkoi:
"Mukana ovat vanhan päivän hampaat… Mutta mikä meiltä vielä puuttuu: onko tuluksia kellään? Jos sattuu pärevalkea vahinkoon, niin mikä meidät sitte perii."
Kerttu: "No hyvä toki, kun muistit! Koppaa, velikulta, uuninkorvalta rasiasta! Ota ne isot tulukset ja katso, onko piitä ja taulaa!"
Riikka juoksi pirttiin ja virkkoi mennessään:
"No, no; kyllä, kyllä!"