Auno kutoi paulaa tiuhtalla, pisti kudekäpynsä tiuhtuukseen ja tuumasi:
"Polttakaa pois ne kirjat, ne ovat kuin kylmä kivi loukossa. Ei tämä tunnu kodilta niin kauan kuin ne ovat olemassa. Polttakaa nyt aivan tuossa iloisessa tulessa meidän kaikkien nähden."
Katri: "Ja hääpäivänne kunniaksi."
Riikka paikkasi nuttua, heitti sen polvilleen.
— Tehkääpä tosiaankin semmoisia, että poltatte ne kirotut kirjat, niin loppuu todellakin tämä mieliharmi.
Vappu: "Silloin iloitsemme kuin oinaat ja vietämme häitänne kuin ainoan pojan häitä."
Sanna: "Tehkää se nyt, niin näemme, että on sama mielessä, joka kielessä."
Saara: "Kyllä minusta nähden joutavat. Polta, Pentti, kun polttanet."
Pentti oli vähän hämillään ja häpeän arka punastus kihosi kasvoihin ja verkalleen, hieman väristen virkkoi:
"Annetaan olla polttamatta, eiväthän nuo ruokaa tahdo."