Auno: "Nyt kun kevään pitkät ja lämpimät päivät tulevat, niin mikäs meidän on hakatessa. Hakkaamme vaan."
Vappu: "Hakkaamme vaan, että korpi raikuu."
Muori käänti itseään kylelleen, vetäytyi vähän koukkuun, pani kätensä päänsä alle, raukeasti lupsautteli pitkäripsisiä silmäluomiaan.
"Nukutaan nyt. Minä huomenna opetan teitä lukemaan. Nukutaan nyt."
Kolmena päivänä oli muori tyttöjä opettanut lukemaan. Kerttu, Auno, Sanna, Vappu ja Katri ne jo tavata junnasivat Reeta, Riikka ja Saara vielä kirjaimia muistelivat.
Illan lähetessä muori katsahti lempeän silmäyksen tyttöihin, kohotti olkapäitään ja virkkoi: "No, nythän te olette alussa. Voitte jo omin päinnekin alkaa jatkaa. Minä lähden kotona käymään ja tulen taasen teitä ohjailemaan, jos Jumala suopi."
Pani turkin päälleen ja lähti.
Rantaan saattoivat tytöt.
Sanna tarttui syliksi muoriin ja näkyi tahtovan sanoa, mutta ei oikein tiennyt mitä sanoisi. Muori kumartui, taputti poskelle Sannaa.
"Mitä se Sanna sanoisi?"