Sanna: "Vaan näkyykös muistin jälet?"
Vappu pani kätensä Kertun kaulaan ja tähysteli.
"No onpa todellakin siitä aikoinaan puikon kärellä jyrnälletty, kun vielä jäljet näkyvät."
Sanna: "Annahan minäkin katson… Ka tosiaankin! Kyllä tuota kyntämistä ei olisi paperi kaukaa kestänyt Mutta ii siinä käyköttää ihan entisellä sijallaan, vaan homehtunut on jo parta. Annahan koetellaan, vieläkö muita muistaisi. Ii, ässä, ää. Mutta mikäs se tämä kolmisorkkanen on?"
Vappu: "Se on ämmä. Mutta tuo rengaskorva, mikäs se olikaan?"
Kerttu: "Muistaakseni ee."
Sanna: "Entäs tuo pitkäkaulainen?"
Vappu: "Se on poika-ii, ja tuo taakkaselkäinen se on tee. Ja tuolla tuo tienneuvoja se on myös tee, vaikk'eivät ne ole vähääkään toistensa näköiset. Ja tuo suurimahainen se on ää. Mutta tuo jakkara, lienee se ämmän sukua mutta ei sillä ole kuin kaksi sorkkaa."
Auno: "Se on ämmä, jos en vaan väärin muistane."
Sanna: "Entäs tuo pitkäsäärinen lama-Kaaperi, mikäs virka se sillä on?"