Kerttu: "Se on ii."
Sanna: "No onhan niitä iitä koko poikue!"
Auno: "Ei se ole ii; se on jii, ja tuo nollotus — se on oo. Mutta tuota karhapäätä en muista."
Kerttu: "En minäkään muista."
Kiikka: "Eihän se liene äksä."
Vappu: "Hyh! Äksä on, jolla on tuo rotan häntä perässä. Kyllä minä sen muistan. — — — Kyllä olisi nyt Muori tarpeeseen."
Auno: "Mutta näitä yksikantaisia kirjaimiahan muori ensin opettikin. Katsellaampas niitä täältä toiselta puolen lehteä. Käännähän, Kerttu, siitä lehti… Ka siellähän ne ovatkin kirjaimet, jotka erottaa."
Vappu: "Siinä on kirjaimia, jotka pysyvät näpissä; tuokin ässä on takareellä vedettävä."
Katri pukkasi Aunoa kylkeen ja punastuneena virkkoi: "Katsos, muori on oven suussa."
Kaikki kääntyivät sinne katsomaan ja pöllähtivät. Hetken perästä Sanna virkkoi: "No olettehan te täällä. Terve tuloa! Voi kun on hyvä, kun tulitte!"