Emme me tahdo kostoa, emme suo teille samaa kohtaloa, jonka te meille valmistitte, mutta oikeus, tapahtukoon sinun tahtosi!… Eiväthän teidän silmänne kuitenkaan kärsisi nähdä vapauden lippujen liehumista entisten palatsienne harjoilla. Kuunnelkaa te kaukaa juhlivan kansan riemuhuutoja ja vavahtakaa, kun kuulette vapauslaulujen vyörynnän…
* * * * *
Kaikkialla loistaa punainen, siitä on tullut koko kansan yhteinen väri.
Sotamiehen lakissa on punainen merkki ja upseerin kotka on piiloutunut saman värin alle.
Talonpoika ajaa laulellen hevostaan, jonka luokassa liehuu punainen lippu.
Jokaisella asemalla on pieniä poikasia ja tyttösiä kädessä punaiset viirit, joissa on kirjoituksia: "Eläköön vapaus!" "Terve Tasavalta!" Nuori, nouseva polvikin juhlii vapauden aamunkoittoa…
Ja ihmiset junassa ovat kuin yksi suuri perhe. Jokainen on ystävä naapurinsa kanssa, antaa hänelle kaikkea, mitä itsellään on, koettaa olla avulias ja alistuvainen, mahdollisimman epäitsekäs…
* * * * *
Puolitoista viikkoa matkalla. Juna vuorokauden myöhässä. Pietarin kevätloasta selvitty. Jätetty jo taakse rajakin.
Taas omalla maaperällä, taas Suomessa!