"Olen pelvokas kuin lapsi,
Arka tyttö, taidoton;
Pelkään vuorenhaltioita,
Jotka yöllä liikkeell' on."
Äkkiä on vaiti armas
Säikyksistä sanoistaan,
Ja hän käsihinsä peittää
Sulo kasvot nopeaan.
Kuuset huojuu huminoiden,
Rukki hyrrää hyrryään,
Kitara se väliin helkkyy,
Väreillen soi ukon ään':
"Älä pelkää, lapsi pieni,
Valtaa häijyin haltiain!
Enkelit on, lapsi pieni,
Luonas vartioina ain!"
2.
Kuusipuu se vihrein sormin
Huiskii alhaan ikkunaan;
Kuu, tuo kurkistaja vieno,
Sisään valaa kultiaan.
Isä, äiti hiljaa kuorsaa
Likeisessä huoneessaan;
Mut me kahden salaa kuiskuin
Vielä jäämme valvomaan.
"Aivan usein rukoilevas
Oikein uskoa en voi,
Tuon sun huultes kylmän ilmeen —
Tokko rukous sen toi!
"Tuo sun häijy, ruma ilmees
Saa mun aina säikyksiin;
Mutta kumma kauhu haihtuu,
Kun nään hurskaat silmäs niin.
"Myös en uskovas sun luule
Todentotta uskoen. —
Uskotkos sa taivaan Isään,
Poikaan, Pyhään Henkehen?"