Diederich jäykistyi tämän vaikutuksen johdosta. "Jos Teitä miellyttää", hän sanoi.
"Miksei sitten? Te ja minä, me kaksi vastakohtaa, me tuomme tänne toki moraalista vapaan aikakauden edistyneet tendenssit. Me teemme alkuunpanon. Ajan henki kulkee täällä kadun yli vielä huopakengissä."
"Me tulemme antamaan sille kannukset", lupasi Diederich.
"Kippis!"
"Kippis! Mutta minun kannukseni" — Diederich salamoi. "Teidän epäilyksenne ja hervoton mielialanne ei ole ajanmukaista. Hengellä" — hän puhalsi nenänsä kautta — "ei nykyään tehdä mitään. Kansallisille teoille" — hän löi nyrkkiä pöytään — "kuuluu tulevaisuus!"
Buck hymyili siihen anteeksiantavasti: "Tulevaisuus? Siinä se juuri erehdys onkin. Kansallisia tekoja on kerääntynyt vuosisatain kuluessa. Mitä me nyt koemme ja saamme vielä kokea, on niiden sykähdystä ja ruumiin hajua. Siitä ei lähde hyvää ilmaa."
"Teiltä minä en voinut muuta odottaakaan kuin kaikkeinpyhimmän lokaan viemistä."
"Pyhä! Koskematon! Sanokaamme yksin tein ikuinen! Eikö totta? Ilman teidän natsionalisminne ihanteita ei tulla, ei tulla enää koskaan uudestaan elämään. Aikaisemmin kenties, historian pimeinä aikoina, joka ei Teitä vielä tuntenut. Mutta nyt Te olette siinä, ja maailma on siihen saapunut. Kansojen viha ja omahyväisyys, siinä päämäärä, sitä pitemmälle se ei kanna."
"Me elämme ankarata aikaa", vahvisti Diederich vakavasti.
"Vähemmän ankaraa kuin kalkittua… Minä en usko, että ihmiset, jotka sattuivat elämään kolmikymmenvuotisen sodan aikana, olisivat uskoneet silloisten olosuhteiden muuttumattomuuteen, mitkä eivät olleet myöskään niin helliä. Enkä minä usko sitäkään, että ne, jotka olivat rokokomielivallan alaisina, olisivat uskoneet sitä kukistumattomaksi, sillä muutoin he eivät olisi tahtoneet vallankumousta. Missä on, historian tiloissa, joihin me voimme vielä hengessä mennä sisälle, se aika, joka olisi julistanut itsensä pysyväiseksi ja surullisine rajoituksineen riidellyt ikuisuuden kanssa, tai moittinut ennakkoluuloisesti jokaista, joka ei kokonaan kuulunut siihen. Olla olematta kansallismielinen herättää Teissä vielä enemmän kauhua kuin vihaa! Mutta isänmaattomat ovat teidän kantapäillänne. Tuolla salissa, näettekö heitä?"