"Herra presidentti, minä en ole Klüsingin kaltainen, kumouksellisten kanssa minä en tee afääreitä. Jos Te, herra presidentti, pipliaseuran esimiehenä tahtoisitte myöskin tukea minun liikeyritystäni, niin minä voin sanoa, että kansallinen asia siitä vain voittaisi."
"No hyvä", toisti Wulckow ja räpäytti silmäänsä. Diederich löi valttinsa pöytään.
"Herra presidentti! Klüsingin johdolla Gausenfeld on kumouksen hautomispaikka. Hänen kahdeksastasadasta työmiehestään kukaan ei äänestä muita kuin sosialisteja."
"Entäs Teidän oma väkenne?" Diederich löi rintoihinsa. "Jumala olkoon todistajanani, että kernaammin minä vielä tänä päivänä sulkisin liikkeeni ja laskisin itseni omaisteni kanssa kurjuuteen, kuin sietäisin työssäni ketään, jota en tietäisi keisarille uskolliseksi."
"Hyvin sopiva mieliala", sanoi Wulckow. Diederich katsahti häneen sinisin silmin. "Minä otan vain palvellutta väkeä, neljäkymmentä on ollut sodassa mukana. Nuorisoa minä en ota työhöni ollenkaan enää, sen jälkeen kun sattui tuo juttu tuon työmiehen kanssa, jonka vahtisotilas ampui kunnian kentällä, kuten Hänen Majesteettinsa suvaitsi siitä sanoa, sen jälkeen kun tuo työmies oli morsiamensa kanssa minun lumppujeni takana —"
Wulckow teki estävän viittauksen. "Teidän huolenpitonne, pikku tohtorini!"
Diederich ei antanut pilata suunnitelmaansa. "Minun lumppujeni keskellä ei saa ilmetä mitään kumouksellista. Teidän lumppujenne laita, minä tarkoitan politiikkaa, on kokonaan toinen. Siinä me voimme käyttää kumousta hyväksemme, jotta vapaamielisistä lumpuista saadaan keisarille uskollista paperia." Ja hän veti kasvoilleen hyvin merkitsevän ilmeen. Wulckow ei näyttänyt hämmästyvän, hän naurahti hirveästi.
"Pikku tohtorini, minä en ole myöskään niin yksinkertainen.
Selittäkääpäs, mitä juonia olette punonut konemestarinne kanssa!"
Kun hän näki Diederichin horjuvan, niin hän jatkoi: "Hän on kai myöskin niitä vanhoja palvelleita, vai miten, herra valtuusmies?"
Diederich nielasi, hän näki, että mikään kiertely ei auttanut. "Herra presidentti", hän sanoi päättävästi, ja sitten hiljaa ja nopeasti: "Tuo mies pyrkii valtiopäiville, ja kansalliselta kannalta hän on parempi kuin Heuteufel. Sillä ensinnäkin monet vapaamieliset tulevat pelosta muuttumaan kansallisiksi, ja toiseksi, jos Napoleon Fischer tulee valituksi, me saamme Netzigiin keisari Wilhelmin patsaan. Minulla on siitä kirjallinen lupaus."