— Niin on minunkin laitani, mutta teitä palvellakseni voin olla tänään syömättä. Muuten minut oli kutsuttu Faubourg Saint-Germainiin, selitti Schaunard, — mutta me emme voi nyt keskeyttää, sillä se vahingoittaisi näköisyyttä.
Hän jatkoi työtään.
— Kyllähän me sentään, lisäsi hän sitten äkkiä, — voimme syödä ilman häiriötäkin. Alhaalla on hyvä ravintola, josta tuodaan, mitä haluamme.
Ja Schaunard odotti kolme kertaa käyttämänsä monikkomuodon vaikutusta.
— Olen samaa mieltä, yhtyi siihen Blancheron, — ja vastapalvelukseksi toivon, että kunnioitatte minua ottamalla osaa ateriaan.
Schaunard kumarsi.
— Hyvin käy, tuumi hän itsekseen. — Kelpo ukko, oikea sallimuksen lähetti. Haluatteko laatia ruokalistan? hän kysyi miellyttävältä vieraaltaan.
— Olisin hyvilläni, jos te pitäisitte huolen siitä, vastas toinen kohteliaasti.
— Sitä saat katua, pöllöpää, lausui Schaunard itsekseen harpatessaan alas neljä porrasta kerrallaan.
Hän meni ravintolaan, astui tarjoilupöydän luo ja laati ruokalistan, joka sai nurkkaravintoloitsijan kalpenemaan.