Ylppiä Naacka ja Rijkinkukot.
Kerran Naacka kelwotoinen Lindu pahin parwesansa, Ylöspaisunut pahasti Yli säädyn ylppiäxi, Näki sulgat suloisimmat Höyhemet warsin walitut, Jotka pulskat pudonnehet Olit maahan mainittawat, Lindu parwen parahimman, Rikin-kukoin cupeelda: Näitä corjia cokoisi Isombia itzellensä, Nijllä pulskaxi puetti Coko raatonsa coristi. Cohta erkani copea Naacka parwesta pakeni, Kucko parwen parahimman Cansan caunihin sekahan, Jonga keskellä käweli Sasteli aiwan häwyttä; Mutta linnut ljuckahimmat Rijkin-Kukot cuuluisimmat, Cohta waattehet waristit Naakan paäldä nackaisiwat, Cukin ottiwat omansa Haikiasti haawottiwat, Että parulla pakeni Heistä erkani hewillä. Tämän saunan saatuansa Cowan ratki rangaistuxen, Tahto paeta takaisin Surulla tygö sukunsa; Mutta suku surullisen Cansa hyljäsi catalan, Työnsi poijes tyköänsä Sanoden näillä sanoilla; Jos sinä tyhmä tytynyt Olisit pukuhun omahan, Etkä meitä ensinkänä Ylöncatzonut catala, Totta onnexes olisit Warsin ilman waiwasutta Cansa ilon caickinaisen Ehdon perästä elänyt.
2.
Susi ja Lammas.
Susi suunsa cuiwudesa Janosa juuri jalosa, Wirran wierehen samoisi Juoxi joen partahalle, Cuhun Lammas curckuansa Tuli cansa castamahan. Susi yxin ylimmäxi Lammas astu alemmaxi. Sudella oli omana Wielä tallella tapansa: Murha mielesä macaisi Oli tahto tappamahan: Etzi syytä syngiätä Aiwosansa ajatteli, Päälle Lambahan lakian Willan-candajan catalan. Ensin sanowi äkisti Kysywi kyllä wihasa: Mixi turmelet minulda Weden selkiän sewotat? Lammas pelwolla peräti Wastaisi wapisewainen: Cuinga minä cultaiseni Taidan tatroa wetesi? Sieldä wesi wetäywi Juoxewi tännä teräwä. Cuuldua tämän totuden wacaisimman wastauxen, Susi suuttuwi enämmin Sanowi wielä wihasa: Cuuta on cuusi culunna Sitte siirtynyt ohitze, Cuin sinä paha sikiä Pahan elkinen etana Mua kiwasti kiroisit Sadattelit sakeasti. Lammas wastaisi wacainen Ehkä pelwolla peräti: Embä minä Emäsäni Ollut silloin siennynnä. Susi suuwesa wihasa Sano juuri julmudesa: Sen on tehnyt selkiästi Sinun ilkiä isäsi, Jonga tähden joutumalla Costan cohtakin sinulle. Sijnä samasa siwalsi Willa miehen wickelästi, Surmasi suunsa sisällä Täytti, wahtan waillinaisen.
Satu semmonen sanottu Nijtä taiten tarkottawi, Jotka ehtiwät etua Syytä juuri syngiätä. Että caatansa catalan Satimihin saadaxensa, Ihmisen ilman wiatta Lähimmäisen Leppejmmän.
3.
Coira, joca culjetti liha murua suusansa joen poicki.
Kerran Coira cohdattua Liba murun murkinaxi, Lähti uimahan uhea Saalis suusa sutkimahan, Weden wetelän ylitze Poicki joen joutumalla: Näki uidesa uhean Warjonsa weden sisällä, Luuli coiran cohdannensa, Wiewän saalista samati, Jota cahto cadehtien Kyllä hädällä häristen Tahto taamuta äkisti Saada saalista sitäkin; Mutta waiwanen waristi Suustansa palan suloisen, Ettei ollut ensinkänä Syömistä syystä hywästä.
Nijn on ahneus alati Peri juurin petollinen: Jok' ei suowu ensinkänä Tydy onnehen omahan, Cadehtien cadottawi Sengin wähäisen wälistä.