4.
Warpuinen ja Jänes.
Warpuinen warsin wacainen Lindu pieni pijskuttawa Kerran soimasi somasti Jänes parkaista pahasti, Joka huusi huikiasti Waikiasti walitteli, Cotkan courisa cowisa Cujehisa cuolettajan: Kysy kyllä pistäwillä Näillä sanoilla saneli: Mixes Jänes jätättänyt Suurta surmasi paennut? Sull on kewyet käpälöt Liukas lijkundo alati. Mutta warpuisen waratta Puhuesa pulskiasti, Tuli Haucka hawikosta Kijätellen kijruhusti, Joka puhuwan pusersi Temmasi pilkan tekiän. Jänes cohta jättämäsä Heittämäsä hengiänsä, Tästä lohkais lohdutuxen Wijmme sanaxi sanowi: Suu saatta suden ritahan Kieli kärpän lautasehen: Joka wasta waratoinna Mua hätjysti häwäisit, Astuit ansahan samahan Waarahan warsin isohon, Josa kiwasti kitiset Itket ilman hyödytystä.
Satu andawi sanottu Opetuxen oikasewi: Ällös lyökö lyödyn mieldä Cäytä täytetyn sydändä, Jo se lyöty lyömätäckin Täytetty täyttämätäckin Coska waara cohtajawi Lähimmäistäs lähestywi, Silloin taitawi sinua Cansa cohdata cowasti.
5.
Peura.
Peura kerran käydesänsä Wesi lähteen lähesä, (Cusa janonsa kipiän Sammutti ylön sakean) Pysäy juuri pyhästi Camalasti catsomaha Cuinga cuumotti cuwansa Weden sileän sisäldä. Cahtellesa caicki tyyni Ihmetteli itziänsä: Sano sarwensa hywäxi Caunihixi caiketickin, Mutta muutoin sääriänsä Cowin hoikixi horisi. Sitte äänen äkättyä Mehtä miesten melkejmmän, Hyppäs pelwosta hywästi Juoxi aiwan aukiota, Että jätti jälkehensä Culkuhun cunnon perästä, Ajajat aiwan äkisti Coirat cansa caicki tyyni. Aukon hywin hypättyä Meni mehtähän isohon, Cusa tarttu culkemasta Sattu kijni sarwistansa, Cusa coirat cohtasiwat Saawuttiwat sarwillisen, Rupesiwat ruhtomahan Poijes hengiä häneldä. Silloin Peura päällisexi Sano curja cuoltesansa: Oho! mua onnetoinda Warsin waiwasta eläindä! Wasta ymmärrän wacahan Ilman haluta hawaitzen, Että jalkani etusat Jotka paapotin pahaxi, Minun autit aikanansa Ensi pelwosta pelastit; Mutta sarwet sangen hywät Mulda kijtetyt kiwasti, Minun saatit satimehen Surman surkian käsihin.
6.
Rorppi ja Kettu.
Korppi konttasi sisälle Aukastusta ackunasta; Sieldä se juuston siwalsi Ulos culjetti uhean, Jota sitten joutumalla Ruma syömähän rupeisi, Ladwasa puun lawian Coko corkian petäjän. Tämän juuston Teurastajan Mustan warkahan mukoman, Näki kettu käwelewä Astuwa puun alati, Jolle puhkeis puhumahan Näillä sanoilla saneli: O! sine Korppi corea Lindu caunis caiketickin! Sun on sulkasi suloiset Höyhemes warsin walitut: Olet caunis caswoildasi Eikä ruma ruumihilda; Jos sinä saattasit sanella Suullas pulskasti puhua, Tuskin löytysi lähees Caldaistasi caunihinda. Cohta Korppi puhumahan Alotti aiwan äkisti, Samalla suusta suloisen Juuston waristi walitun, Jonga Kettu joutumalla Sitte suuhunsa siwalsi, Sijtä hauckasi halulla Ruhto caicki ruaxensa. Korppi hämmästy corea Huokais hulludens ylitze.