Ja samassa kurotettiin pieni hansikkoittu käsi hytistä. Riemun ihastuksissa jupisi Cutler muutaman sanan, tarttui siihen pienoiseen käteen ja suuteli sitä.
"Oikein, oikein somasti luotu", kuiskasi Cutler. Silmänräpäystä myöhemmin oli hän ulkona salongista ja katteinin hytissä, mihin oli asetettu pullollinen vanhaa sherryä ja lasia.
Herrat kilistelivät keskenänsä.
"Nyt, luutnantti Cutler kiitän teitä. Vielä enemmän kiitollinen olisin, jos ilman vastuksia voisitte antaa minulle sen pääsykirjan, josta olen puhunut. Minun paperini ovat tässä nähtävänä."
"Vallan mieluisesti, sir", vastasi Cutler. "Minä olen siitä varma, että katteini Hall olisi tehnyt samoin, sillä ei meitä ole kielletty osottamasta naisille kohteliaisuutta." Cutler otti kynän ja kirjoitti seuraavan:
"H.M.S. Miranda, ankkuroittu Kultakruunun aukolla, Suomen saaristossa.
Salama-nimisen ruotsalaisen kauppahöyrylaivan, jonka päällikkö on katteini Milenius, on allekirjoittanut tarkastanut ja olivat sen paperit sotatilassäännön mukaiset. Matkalle Haaparantaan on katteini pyytänyt vapaasti ja esteettömästä saada mennä Lovisa-nimiseen Suomen merikaupunkiin, sinne laskeaksensa sairaan ruotsalaisen rouvasihmisen, joka aikoo siellä käyttää merikylpyjä. Olen teille kiitollinen, sir, jos suosiollisesti osotatte tuon kohteliaisuuden mainitulle rouvasihmiselle, joka kuuluu hyvään ja arvossa pidettyyn perheesen.
Kunnioittaen
A. Cutler,
Ensimäinen luutnantti, H.M.S. Mirandan päällikkö vakinaisen poissa ollessa."