LUKKARI.
Hm!
KOULUMESTARI.
Mik' on teillä?
LUKKARI.
Ma luulen, tunteet puhuu meillä!
KOULUMESTARI.
Ei mulla vaan!
LUKKARI.
Ei mullakaan!
Yks vierasmies ei kelpaakkaan!
KOULUMESTARI. Me ollaan kaksi miestä, me, ei akkoja! On ero se!
(Poistuu.)
LUKKARI. Ma äsken tunsin, että piisas; nyt olen kylmä taas ja viisas ja kova niinkuin routatie. Työ tuolt' ei vielä kaikki lie ja työttömänhän piru vie.
(Menee toiselle taholle.)
(Urut, jotka tähän saakka ovat soineet hillitysti, käyvät äkkiä voimakkaiksi ja päättyvät räikeään epäsointuun. Hiukan myöhemmin tulee BRAND ulos kirkosta.)