BRAND. Eloa vaille antamus ei ole mikään uhraus.
MIES. Jos hengenvaarass' oisi nyt hän, jonka työ on päättynyt, ja ulapalta huudon päästäis, ma myöskään henkeäin en säästäis.
BRAND.
Vaan sielun huuto turhaan kaikaa?
MIES.
Ei leipähuolet anna aikaa.
BRAND. No, niinpä katsees käännäkkin sä vallan leipähuolihin; nyt silmäs karsaat katsoo kieroon: näät toinen valoon, taivahalle, ja toinen maahan, mullan lieroon; ja itse käyt sä ikeen alle.
MIES. Mä luulin, että neuvos ois: tuon ikeen alta kaikki pois!
BRAND.
Niin, jos sä voit.
MIES.
On valta teillä.
BRAND.
Mulla?
MIES. Niin mont' on ollut meillä, tien sanoillaan he kyllä näytit, vaan sinä sanas myöskin täytit.