He sanoi, että ois hän täällä.
(Tulee lähemmäs.)
Tuo kilo ruoja sokaisee.
Sä ootko täällä poika?
BRAND.
Täällä.
ÄITI (hieroo silmiään). Ei vanhan silmät poutasäällä ne enää tehtäväänsä tee; tuo päivä pahuus huikaisee!
BRAND. Kotona päivää nähnytkään en kevät- enkä syksysään.
ÄITI (nauraa hiljaa). Niin, siell' on hyvä, Herra ties, ja siellä jääksi muuttuu mies. Saa, mihin tahtoo, uskallusta ja toivoo sentään pelastusta.
BRAND.
Jää hyväst'! Nyt on kiire mulla.
ÄITI.
Niin, sull' on aina kiire, sulla!
Jo lasna tahdoit täältä pois —
BRAND.
Ma luulin, tahtos silleen ois.
ÄITI. Niin oli, niin myös toimittiin; sä papiks kyllä tarvittiin. (Katselee häntä tarkemmin.) Kuin suureksi hän tullut on! Vaan luota äitis neuvohon: sä henkes säästä!
BRAND.
Muuta ei?