(tekee torjuvan kädenliikkeen, katsoen yhä silmiään kääntämättä Nils Lykkeen, ja sanoo).
Ei tarvita! Näen, mikä hän on nimeltä. Hän on Nils Lykke.
NILS LYKKE
(hiljaa Inger-rouvalle).
Kuinka? Tunteeko hän minut? Olisiko Lucia —? Tietäisikö hän —?
INGER-ROUVA.
Hiljaa! Hän ei tiedä mitään.
ELINA
(itsekseen).
Minä tiesin sen; — sen näköinen täytyi Nils Lykken olla!