OLAF SKAKTAVL
(pudistaa Inger-rouvan kättä).
Kiitos siitä, mitä nyt lausuitte. Minä uskoisin niin vasten mielin pahaa teistä. — Mutta mitä tulee suunnitelmaanne ritaria vastaan, tuntuu minusta, että te ryhdytte uskallettuun peliin. Jospa laskette harhaan? Jospa tyttärenne —? Sillä sanotaanhan, ettei mikään nainen jaksa tuota luihua pirua vastustaa.
INGER-ROUVA.
Minun tyttäreni? Luuletteko hänen —? Ei, olkaa te rauhassa, minä tunnen Elinan paremmin. Kaikki ylistykset, mitä hän on ritarista kuullut, ovat saattaneet hänet häntä vihaamaan. Näitte itsekin omin silmin —
OLAF SKAKTAVL.
Niin, niin, — naisten sydän on horjuva. Ainakin olisin teidän sijassanne varuillani.
INGER-ROUVA.
Niin olenkin; pidän heitä valppaasti silmällä. Mutta jos tuon miehen sittenkin onnistuisi kietoa hänet pauloihinsa, niin tarvitsee minun ainoastaan kuiskata pari sanaa Elinan korvaan, ja hän —