NILS LYKKE
Se tuki on lähinnä etsittävissä Ruotsista. Mutta, huomatkaa tämä: ei niin kauan kuin Kustaa Vaasa on heillä peräsimessä, sillä hänen tilinsä Tanskan kanssa ei ole vielä selvitetty, eikä koskaan kai siksi tulekaan. Uusi ruotsalainen kuningas sensijaan, jolla olisi kansa puolellaan ja joka olisi kruunustaan kiitollisuuden velkaa Tanskalle… No, alatte ymmärtää minua? Silloin voisimme huoletta sanoa teille norjalaisille: »Ottakaa vanhat perityt oikeutenne takaisin; valitkaa itsellenne johtaja mielenne mukaan; olkaa ystäviämme hädässä, niinkuin mekin tahdomme olla teitä kohtaan.» Huomatkaa muuten, Inger-rouva, ettei tämä jalomielisyys ole pohjaltaan niinkään suuri kuin miltä se ensin ehkä näyttää; sillä käsitättehän itse, että me emme moisesta menettelystä suinkaan heikonnu, vaan paremminkin siitä ainoastaan voimistumme. Ja kun minä nyt olen puhunut avomielisesti kanssanne, heittäkää tekin epäluulot! Siis — (lujasti) se ritari Ruotsista, joka tuli tänne hetki ennen minua —
INGER-ROUVA.
Te tiedätte jo siis?
NILS LYKKE.
Hyvin. Häntä minä etsin.
INGER-ROUVA
(itsekseen).
Ihmeellistä. Siis kuitenkin niinkuin Olaf Skaktavl sanoi. (Nils Lykkelle:) Pyydän teitä odottamaan, herra valtaneuvos! Menen noutamaan hänet luoksenne.
(Poistuu ritarisalin ovesta.)