DAGFINN BONDE. Täällä ei avata henkipatoille.
SKULE KUNINGAS. Se on kuningas, joka kolkuttaa sanon minä; kuningas, jolla ei ole kattoa pään päällä; kuningas, joka tarvitsee pyhää alaa, varjellaksensa henkeänsä.
MARGARETA. Dagfinn, Dagfinn, se on isäni!
DAGFINN BONDE (menee portille ja aukaisee pienen luukun). Tuletteko te monen miehen kanssa luostariin?
SKULE KUNINGAS. Kaikkien, jotka pysyivät minulle uskollisina hädässä.
DAGFINN BONDE. Ja kuinka monta niitä on?
SKULE KUNINGAS. Vähemmän kuin yksi.
MARGARETA. Hän on yksin, Dagfinn!
RAGNHILD ROUVA. Taivaan viha sinuun iskeköön, jos kiellät häneltä pyhän alan!
DAGFINN BONDE. Jumalan nimeen sitte!