WANGEL. Mutta, rakas Ellida, — minä vakuutan — siihen on vielä aikaa.
ELLIDA. Ei, ei, — ei ole! Hän voi tulla milloin tahansa.
BALLESTED (Ulkona portilla.) Kas, hyvää iltaa, herra tohtori! Hyvää iltaa!
WANGEL (Huomaa hänet.) Tekö siellä? Saadaanko soittoa tänäkin yönä?
BALLESTED. Saadaan. "Torviseitsikko" aikoo esiintyä. Tähän aikaan ei ole puutetta juhlatilaisuuksista. Tänä yönä puhallamme englantilaisen kunniaksi.
ELLIDA. Englantilaisen! Joko se on näkyvissä?
BALLESTED. Ei vielä. Mutta onhan se tulossa — saarien välitse.
Ennenkun aavistammekaan on se jo täällä.
ELLIDA. Niin — niin se on.
WANGEL (Puoleksi Ellidalle.) Tänä yönä se käy täällä viimeisen kerran.
Sitten se ei enään tule.
BALLESTED. Surullinen ajatus tosiaan, herra tohtori. Mutta senpä tähden me niinkuin sanoin, aiomme soittaa sen kunniaksi. Hohoo — jaa, niin — niin! Suven suloinen aika on kohta mennyt. "Koht' on kaikki salmet jäässä", niinkuin murhenäytelmässä sanotaan.