TUNTEMATON (Tervehtien.) Hyvää iltaa. Tässä minä taas olen, Ellida.
ELLIDA. Niin, niin, niin — hetki on tullut.
TUNTEMATON. Oletko siis matkakunnossa? Vai etkö ole?
WANGEL. Näette kai itsekin, että hän ei ole.
TUNTEMATON. Minä en tarkoita matkavaatteita tai muuta sellaista. En myöskään ahdettuja matkalaukkuja. Kaikkea sitä mitä hän matkalla tarvitsee, on minulla tuolla laivassa. Hytinkin olen hänelle varannut (Ellidalle.) Minä kysyn sinulta siis, oletko valmis lähtemään minun kanssani, — vapaaehtoisesti lähtemään minun kanssani?
ELLIDA (Rukoilevasti.) Oi älkää kysykö minulta. Älkää kiusatko minua!
TUNTEMATON. Nyt soitetaan ensi kertaa laivalla. Nyt on sinun vastattava tuletko vai etkö.
(Etäältä kuuluu laivakellon läppäys.)
ELLIDA (Vääntää käsiään.) Ratkaisu! Ratkaisu koko elämäniäksi! Eikä koskaan voi sitä korjata!
TUNTEMATON. Ei koskaan! Puolen tunnin päästä on jo myöhäistä.