ELLIDA (Katsoo pelokkaasti ja tutkivasti häneen.) Minkätähden te pidätte niin järkähtämättömästi kiinni minusta?
TUNTEMATON. Etkö sinä tunne samoin kuin minä, että me kaksi kuulumme yhteen.
ELLIDA. Tarkoitatteko sen lupauksen tähden?
TUNTEMATON. Lupaus ei sido ketään. Ei miestä eikä naista. Kun minä niin järkähtämättömästi pidän kiinni sinusta, tapahtuu se sentähden etten muuta voi.
ELLIDA (Hiljaa ja vavisten.) Miksi ette tullut ennen?
WANGEL. Ellida!
ELLIDA. Oi, — tätä, joka vetää ja kutsuu ja kiehtoo — tuntematonta kohti! Koko meren voima on siihen koottuna!
(Tuntematon astuu aidan yli.)
ELLIDA (Peräytyy Wangelin taakse.) Mitä te aiotte? Mitä te tahdotte?
TUNTEMATON. Minä sen näen ja kuulen, Ellida, — sinä siis valitset lopulta minut.