BOLETTE (Vilkkaasti.) Sanotteko niin?
ARNHOLM. Niin, uskokaa minua. Asia on kokonaan teidän omassa vallassanne.
BOLETTE. Oi, jospa minä todella voisin —. Tahdotteko te kenties puhua minun puolestani isälle?
ARNHOLM. Tahdon senkin tehdä. Mutta ennen muuta tahdon avomielisesti ja peittelemättä puhua teidän kanssanne, rakas Bolette (Katsoo vasemmalle.) Hys! Älkää antako muiden huomata mitään. Palataan toiste tähän.
(Ellida tulee vasemmalta. Hän on hatutta päin, suuri huivi vaan
heitettynä hartioille.)
ELLIDA (Levottomalla vilkkaudella.) Täällä tuntuu hyvältä! Täällä on suloista!
ARNHOLM (Nousee.) Oletteko ollut kävelemässä?
ELLIDA. Olen, pitkän, pitkän ihanan matkan kävelimme Wangelin kanssa.
Ja nyt me menemme purjehtimaan.
BOLETTE. Etkö tahdo istua?
ELLIDA. Kiitoksia, en. Ei istua.