Nora (kätkee konfehtipussin.) Hys, hys, hys!
(Helmer, päällystakki käsivarrella ja hattu kädessä, tulee kamaristaan.)
Nora (menee hänelle vastaan.) No, Torvald kulta, pääsitkö hänestä?
Helmer. Niin, nyt hän läksi.
Nora. Saanko esittää sinulle — se on Kristiina, joka on tullut kaupunkiin.
Helmer. Kristiina —? Suokaa anteeksi, mutta minä en tiedä —
Nora. Rouva Linde, Torvald-kulta; rouva Kristiina Linde.
Helmer. Vai niin. Varmaankin joku vaimoni lapsuudenystävistä?
Rouva Linde. Niin, me olemme tuttavia lapsuuden ajoista.
Nora. Ja voitkos ajatella sitä, nyt on hän tehnyt tuon pitkän matkan tänne saadaksensa puhutella sinua.