Rank. Olin vannonut sydämmessäni, että teidän pitäisi saada se tietää, ennen kuin minulle tulee lähtö. Parempaa tilaisuutta en koskaan voisi löytää. — Niin, Nora, nyt te sen tiedätte. Ja nyt te siis myös tiedätte, voivanne minulle uskoa kaikki, niinkuin ei kellenkään muulle.
Nora (nousee; sanoo tyynesti ja hätäilemättä.) Antakaa sijaa, että pääsen pois täältä.
Rank (antaa sijaa, mutta jääpi istumaan.) Nora —
Nora (Etuhuoneen ovella.) Leena, tuo lamppu sisään. — (menee uunin puolelle.) Voi, hyvä tohtori Rank, tämä oli teiltä oikein pahasti tehty.
Rank (nousee.) Että olen rakastanut teitä yhtä syvästä sydämmestä kuin suinkin joku ihminen? Oliko se pahasti tehty?
Nora. Ei, vaan että te sen virkatte minulle. Eihän se ollut millään muotoa tarpeellista —
Rank. Mitä te tarkoitatte? Tiesittekö te sitten —?
(Sisäpiika tuopi sisään lampun, asettaa sen pöydälle ja lähtee jälleen pois.)
Rank. Nora — rouva Helmer — sanokaa minulle, tiesittekö jo jotain?
Nora. Oh, tiedänkö minä siitä, mitä tiesin, mitä en? En tosiaan taida sitä sanoa teille —! Että voitte olla niin kömpelö, tohtori Rank! Olihan kaikki niin hyvin.