Nora. Ei mitään keinoa, jota tahtoisin käyttää.
Krogstad. Paitsi sitä, ei siitä nyt olisi ollutkaan teillen apua. Jos teillä nyt tässä olisi vaikka kuinka suuret summat selvää rahaa kädessänne, niin ette saisi velkakirjaanne minulta.
Nora. Selittäkää sitten minulle, mihin te aiotte sitä käyttää.
Krogstad. Aion vain pitää sen tallella, — pitää sen hallussani. Ei kukaan syrjäinen saa siitä mitään vihiä. Jos teillä siis kenties on mielessä yksi tai toinen epätoivoinen tuuma —
Nora. Niin on minulla.
Krogstad. — jos teillä olisi tuuma karata pois kodistanne ja perheeltänne —
Nora. Niin on minulla!
Krogstad. — taikka jos ajattelette jotain vieläkin pahempaa —
Nora. Kuinkas te sen voitte tietää?
Krogstad. — niin jättäkää pois semmoiset tuumat.